Perniön Laurilan suvun jäsen , isäni serkku kansakoulunopettaja Aili Augusta Laurila (1906- 03- 28 - 1983- 09- 16), keräsi elämänsä loppupuolella Laurilan sukua koskevaa kirjallista dokumenttia, kirjeitä ym. mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi. Josta tekniikasta riippuen kertyy 120- 150 sivun stensiili.
Tässä dokumentissa on erittäin runsaasti mainittu nimeltä henkilöitä, joiden nimet toistuvat vihkosessa useaan otteeseen. myös lempinimiä käytetään. ja vaihtoehtoisnimiä, sekä ruotsalaista että suomalaista muotoa. Kokoan ensin HENKILÖIDEN nimet. luetteloksi.
Laurilan VANHAISÄNTÄ ANTTI, Anders Johan Andersson LAURILA ( 1828-01-22 - 1895-02-26)
Hänen ensimminen vaimonsa oli Laurilan tilan tytär, Maria Wilhelmiina Antintytär ( 1828-04-01 -1874 - 04- 05). Tilus, LAURILA tuli häneltä. ja ANTTI tuli Särkisalosta vävyksi tälle tilalle. Käytännön syistä ja tradition takia Antin viralliseski sukunimeksi tuli LAURILA.
Tästä ensimmäisetä vaimosta syntyi kahdeksan lasta
(1) Wilhelmiina ( 1844- 12-27- 1918-01-09) ,
lyhytikäiset (2) Emma Maria ( 1852-09-21- 1852-09-21) , (3) Anders Johan ( 1853-10- 31- 1855- 02-10) ja (4) Olga Maria ( 1856- 03- 17 - 1856- 11-29) ,
(5) Amanda Maria Lindqvist ( os. Laurila) (1857-02-13 -1886-11-27),
lyhytikäinen (6) Matilda Gustava ( 1860- 09- 01- 1860-10-19),
tuleva (isoäitini (7) Matilda Augusta Uoti, os. Laurila ( 1863- 09-02- 1936- 09- 10),
(8) äitinsä kuopus Erikka Vilhelmiina ( 1867- 12- 31- 1947- 11- 30).
Koska Maria äiti itse menehtyi varhain 46 vuotiaana , Anders Johan otti toisen vaimon, Amandan eli Mantan.
Laurilan VANHAEMÄNTÄ MANTA, Maria Amanda Johanintytär .( Hänen äitinsä nimi oli Cecilia Jacobsdotter) ja hänen isänsä oli lautamies Perniön Kyynämäen alatalosta)
Manta sai kaksi poikaa., joista ensimmäinen sai suvussa kulkevan perinteisen nimen Anders Johan ( 1876- 08- 02- 1940- 12- 09). Tätä Mantan esikoista kutsuttiin monilla lempinimillä, kuten Juho, Janne, Jannu, Johan. Hänestä tuli maitten vastuullinen perijä ja suurviljelijä ja suurkarjan hoitaja.
Toinen poika, kuopus sai nimen Emil Fritjof Hippolytus ( 1878- 12- 31- 1949- 07- 10 ). Lempinimenä oli Hippa. Hänestä tuli pappi , rovasti, ja hän asui loppuelämänsä Kalvolassa. perheineen. Hän oli varsin suosittu mm. kaikissa suvun kirkollisissa toimituksissa ja tapahtumissa kastajaisista häihin ja hautajaisiin.Hän harrasti myös pienviljelyä ja mm hunajantuottoa.
Ikävuosista huomaa, että vanhaisännän kuollessa vuonna 1895 hänen poikansa olivat alaikäisiä ja tarvitsivat huoltajan.
Juho oli 19 ja Emil oli 17. Suomessa oli täysi-ikäisyyden rajana siihen aikaan vielä 21 vuotta. Mistä siten huoltaja? Toinen huoltaja oli luonnollisesti vanhaemäntä Amanda, mutta toiseksi huoltajaksi määrättiin August Acren. Kuka hän oli?
Oli Rva Maria Sofia Klein, joka oli mennyt naimsiini Abraham Achreniuksen kanssa. Heistä polveutui Josef Ackren ja hänestä taas suutari August Achren .
August Achren meni naimisiin Amandan siskon Kustava Vilhelmiina Johansdotterin kanssa ja heille syntyi poika Artturi Achren.
Myöhemmin Artturi muutti sukunimensä Arvio- nimeksi ja nai Tyynensä.
Artturilla oli myös sisko Olga Acren. Olgaa ja Artturia kutsuttiin Juhon ja Emilin serkuiksi.Olga nai Kallensa.
Minun isoäitini Augusta Matilda oli Vanhaisännän poismenoaikaan valmis kansakoulunopettaja siellä Säkylässä, missä hän tutustui maisteri Juho Heikki Uotiin. Vanhaisäntä oli hyvin uskonnollinen, mutta itse oli kärsinyt koulun puutetta ja joutui hankkimaan oma-alotteisesti kirjoitustaidon. Hänen kirjoituksensa oli ikäänkuin ruotsalaisääntämisestä käsin kirjattua foneettista Perniön murretta. Augusta isoäitini taas oli koulutettu erittäin hyväksi kirjoitustaidon ja käsialan opettajaksi. Hän oli mitä tarkin kauniista ja selvästä oikeinkirjoituksesta.
Seuraavat kirjeet valaisevat näitä aikoja ennen vuotta 1895, jolloin Vanhaisäntä Anders Johan siirtyi ajasta iäisyyteen.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar