Aili Augusta Laurilan kertomus sukuhistoriasta

Sain siskoltani Kirsti Uotilta ( Juhani Antero  Laurilan vaimolta)  nipun valokopioita Aili Augusta Laurilan tekemästä sukuhistoriakertomuksesta,. joka oli höystetty  kirjeenvaihdolla suvun jäsenten kesken  noin 1883 vuodesta  1949 vuoteen asti. Asetan punaista lankaa  tänään 30.9. 2013   kansioihini kronologisessa järjestyksessä. Siihen on mennyt jo kellon ympäri aikaa. Hämmästyin sitä, miten suuri aukko minulla oli sukutietämyksessäni Perniön suvusta. yleensä kaikki tiedot perustuivat suoraan linjaan, mikä menee ensimmäisen maanviljelijäksi predestinoidun  jälkeläisen keskiöön, siis tässä  ANTTI-linjaan.  Anders- Johan- suvun  Anders Johan, esi-isäni  sai  vasta seitsemäntenä lapsenaan  aikuiseksi varttuneen pojan Anders Johanin, jota kutsuttiin Juhoksi.  ( Hänen ensimmäinen Anders Johaninsa menehtyi varhain).

 Tätä  maatilojen perijäpoikaa ennen hän oli saanut isoäitini Augusta Matildan, joka koulutettiin kansakoulunopettajaksi,  ja  suuresti odottamansa  vahvan  maanviljelijäpojan jälkeen  vanhaisäntä ANTTI sai  vielä toisen pojan, kuopuksensa , kaikkien silmäterän ja lemmikin, "Hipan, Emilin, joka sai nimen Emil Frithjof Hippolytus ( 31.12. 1878 - 10.7.1949) ja Emilistä koulutettiin pappi.

Maanviljelijäpoika nuori-isäntä Anders Johan sai monta lempinimeä hänkin: Juho, Juha, Janne, Jannu, mutta virallisesti hän alkoi käyttää nimeä Juho Laurila. Kummallakin pojalla oli tavattoman hyväsydäminen  luonne.

 Emil, "Hippa",  oli heiveröinen ja  alkukasvussaan  sairaalloinen. Paljon oli lapsikuolleisuutta joka suvussa ja tbc uhkasi Suomen kansaa kuin ihmisen varjo. Sen takia Emiliä hoidettiin  kaikin tavoin mahdollisimman hyvin. Isot siskot Erikka ja Augusta  omalta osaltaan,  vanhaisäntä Antti ja vanhaemäntä  Manta, sitten isoveli  Juhon nuoren emännän Siviän  kanssa  omalta osaltaan. Lisäksi Amandan  siskon Kustaavan   miehen perhe  osallistui  vastuuseen ( Achrenit) , vanha August  Achren oli valittu holhoojaksi  Amandan ohella, kun Emilin oma isä Antti  1895 meni pois  Emilin  ollessa  vielä alaikäinen (17) ,  kuten Juhokin (19), sillä täysikäisyyden raja oli siihen aikaankin 21 vuotta.

 Aili Laurila  oli isänsä Juhon ja äitinsä Siviän esikoinen ( (28.3. 1906- 16. 9. 1983).
 hänestä koulutettiin kansakoulunopettaja ja hän pysyi naimattomana.
Opettaja Aili Augusta  LAURILA oli hyvin kiintynyt  Emil-setäänsä ja heidän keskinen kirjeenvaihtonsa on  pitkäaikaista. ja on luettavissa  Aili Laurilan historiakertomuksessa. Itseasiassa  kertomuksen kaksi päähenkilöä ovat nämä veljekset Emil ja Juho Laurila.

Samoin  Vanhaisännän  Antin, Anders Johan Andersson Laurilan ja vanhaemännän Mantan,  Amanda Maria Johanintyttären   vahva  vanhurskas usko ja esirukoukset ja heidän vastuunsa   lastensa ja lastenlastensa kristillisestä kasvatuksesta  on  tärkeä motiivi, miksi Aili Laurila halusi  kirjoittaa nämä  asiat  muulle suvullensa muistiin.

(Aili Laurila, opettaja, asui  kesällä  Perniössä  pienessä mökissään Arpalahden kartanon eteläisellä rinteellä. Olen ollut siellä siskoni kanssa  joskus lapsena kylässä.  Ailin sisko Anneli Laurila omasi myös mökin  Perniössä pienn lammen rannalla lähellä Arpalahden kartanoa ja sielläkin kävimme, Anneli Laurila  toimi Turussa kotitalousopettajana. Nämä perniöläiset  Laurilat olivat  isäni serkkuja ja ikätovereita. Heillä ja isälläni oli sama isoisä mutta eri isoäidit, koska  isäni isoäiti kuoli varhain  n 40 vuotiaana).