- Kalevalaisten PIRTA- lehdessä nr 5, 2019 on artikkeli Minna Canth Jyväskylässä. Minna Canth , o.s. Johnson alkoi opiskella tuossa vasta perustetussa seminaarissa. opinnot olivat entiseen suomalaiseen tapaan kaikkina arkipäivinä, siis 6 päivää viikossa ja 9-10 tuntia päivässä. Viikkotunteja tuli 56. Minna Johnson kuitenkin erosi seminaarista jo toisena vuonna ja palasi kaupunkiinsa Kuopioon. keväällä 1864 hän meni kihloihin lehtori Ferdinand Canthin kanssa. Minna Canth pysytteli jyväskylässä kaikkiaan 16 vuotta, piirsi talon jossa kasvava perhe (7 lasta) , vanhempineen ja kaksi palvelijaa saattoivat asua. Ryytimaa, suuri puutarha oli ympärillä. Vaikka Minna Canthista ei tullutkaan kansakoulunopetajaa, hänestä tuli aikansa enimmäinen suomenkielinen journalisti. Epätavallisen lahjakkaasti väittelevä ja ilmeneviä epäkohtia osoittanut Minna Canth indusoi monta kirjaa ja kuvausta eri kirjailijoilta. Vaikka Minna Canth oli kaksikielinen, hän kirjoitti suomenkiellä merkittävää kulttuuriantia. Vuonna 1894 hän julkaisi artikkelin: Kuinka meistä tuli kirjailijoita.
- (Muuten kansakoulunopettaja- pastorska Augusta Laurila oli myös kaksikielinen, mutta painotti vahvasti suomenkielen käyttöä ja kehittämistä sekä kaunista suomenkielen kirjoitusta - Jollain tavalla Augustan elinvoimaisen ja vahvan ( yhteiskunnallisesti hiljaisen, terveydenhoitoon keskittyvän) elämäntyön taustajuurissa voi havaita sitä sisua, mikä Minna Canthin kautta oli alkanut saada suomalaisten keskuudessa yhteiskunnan naisia aktivoitumaan ja toimimaan kansan hyväksi monin eri tavoin.
Ei kai myös ole mikään sattuma että Augusta ja Juho saivat yhteensä seitsemän poikalasta- tosin varhainen lapsikuolleisuus niitti kolme heistä. Neljästä sitten tuli alojensa tohtoreita (1) valtiotiede, 2) naturopatia, 3)lääketiede ( keuhkotaudit, 4) lääketiede( lastentaudit ).
Mitkähän ammatit Canthien 7 lasta valitsivat ja saavuttivatko he aikuisin niinä vaikeiden historiantapahtumien aikana).
- Mitä Minna Canthia koskevaa kirjallisuutta on olemassa. netistä löytyy :
Snellman-instituutin julkaisuja. A-sarja 20/1998.
Sisällys:
Anneli Mäkelä-Alitalo: Minna Canth aikansa lapsena
Ritva Haavikko: Lapsuuden hämärästä. Minna Canthin lapsuus Tampereella 1844-1853
Tellervo Krogerus: Totuus ja oikeus. Minna Canthin feminismi
Ilkka Nummela: Minna Canth, liikenainen
Pirkko K. Koskinen: Juristin näkökulma Työmiehen vaimoon
Pirkko Koski: "Lefve alla intelligenta män!" Naiskirjailijan näytelmät miesten teatterissa
Leeni Tiirakari: Minna Canthin teosten vastaanoton vaikeudet
Veijo Hietala: Nokinaamoja, filmattua teatteria ja mustaa elokuvaa. Minna Canth valkokankaalla
Laura Ruohonen: "Epäsiveellinen, epäkristillinen, epäesteettinen. "Minna Canth ja näytelmäkirjailijan yhteiskunnallinen vastuu
Erkki Lyytikäinen: Canthista Kaurismäkeen. Suomalaisen dialogin ongelma
Tellervo Krogerus: Keskustelija. Minna Canth lehtikirjoittajana
Liisi Huhtala: Järki ja tunteet. Agnes ja identiteetin ongelma
Irmeli Niemi: "Valkoinen harso kasvoilla". Minna Canth ja naisen salaisuudet
* Kirjoitukset perustuvat luentosarjaan, jonka järjestivät syksyllä 1994 Minna Canthin Seura ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos.
kKatson vielä jotain yleistietoa Minna Canthista: