söndag 13 mars 2011

1914. Juho Uotin hoitoohjekaavakkeita. Joka kansiossa 24 hoito-ohjepahvia







Posted by Picasa
KAuko J uoti painatti yksinkertaisia hoito-ohjekaavoja. toimintaansa varten. KJ Uoti otti vastaan potilaita vielä 81 vuoden issä. Vanhat hoito-ohjeet kerättiin ja niputettiin. Tässä blogissa ei ole kuvaa Kauko Uotin käyttämistä hoito-ohjekaavioista. Ne olivat yksinkertaistettuja verrattuna Juho Uotin kaavioihin. (2018 muistiin)

fredag 11 mars 2011

Amerikkalaisia ohjeita valkuaisesta. Lehtinen kurssilta.




Posted by Picasa

Toronto 1929-1930. KJ Uotin saamaa postia

 

 
Posted by Picasa


 

 
Posted by Picasa

KJ Uoti kävi Benedict Lustin johtaman naturopatian koulutuksen läpi




Posted by Picasa

1928 kylpylään saatiin asuntotilaa lisää.

Posted by Picasa

AINOASTAAN ASUNTOLAKSI  ( EI YHTÄÄN HOITOTILOJA SISÄLTÄVÄKSI) TEHTY RAKENNUS PUUTALO.

Aivan kirkasvetisen Kirkkojärven rantaan saatiin nopeasti valmistettua 1928 kaksi asuntolakerrosta sisältävä Puutalo, jossa oli korkea vintti ja maanpäälinen pohjakerros, kellari, pannuhuone ja pyykkitupa. Pieniä asiakashuoneita oli yläkerrassa yhdeksän ja alakerrassa kymmenen. Vintillä oli kesäkäyttöisiä huoneita molemmissa ikkunapäädyissä.
Puutaloa kuvaava taulu on nykyisessä Lempäälän Luontaiskylpylässä.

Puutalosta oli aina valtavan kaunis  näkymä Kirkkojärvelle.  Sen takia mm.  sen huoneet olivat hyvin kysyttyjä. Tavallinen aamun tyyneys on kuin hurrikaanin silmän tyyneyttä- jota harvoin järvissä on havaittavissa. Rannan nimi on Tyynelä.
Talossa ikävä kyllä  oli rakennusaikana jokin  seinien eristystä käsittävä virhe, joten talo on purettava koska se ei vastaa nykyajan vaatimuksiin.  Mutta  tämä näköala kyllä säilyy tuleviin aikoihin. TALO ON PURKAUKSEN ALAINEN 2017.


Maaseudulta 1925 hankitun tontin muokkaus alkaa

 
Posted by Picasa

Onneksi monipuoliseen ( alunperin kesähuvilana toimineeseen) päärakennukseen liittyi käytännöllinen talousrakennus monine vajoineen. Saatiin tilaa magasiinille, ja sivusiipeen tehdylle liiterille oli paljon paikkaa. Samoin ulkohuoneille toisessa siivusiivessä.

Tässä on piirtämäni kuva piharakennuksen fasadista ennen sen purkua.
Kolme vajaa olivat myöhemmässä käytössä jääkellarina, magasiinina ja pyörävajana.

Rantarakennukseen oli sijoitettavissa miesten ja naisten  kylpytilat ja saunat. 

 

Tampereen uotilainen kylpylä n. 1920-1950

Posted by Picasa


Augusta Uoti oli perustanut Tamoereelle jo 1920-luvun alusta uotilaisen kylpylän, joka sijaitsi Aleksanterin kadun ja Rongankadun kulmauksessa. Tämä kylpylä toimi sitten senkin jälkeen kun aika oli Pastorska Uotista jättänyt 1936. Perinnönjaossa tämä kylpylä meni lääkäriveljille Arvo Insarille ja Aarrelle ja Helsingin kylpylä isolleveljelle Ensio Ilmarille, Lääkäriveljekset myivät Kauko  veljelle Tampereen kylpylän

Lempäälän sisähoitolan kasvaessa ajan mittaan Tampereen kertakylpylän merkitys väheni ja sen toiminta lopetettiin noin 1950. Muistan itse kuinka olen ollut siellä ruokalassa syömässä vanhempieni kanssa.

 Tämä taulu Tampereen kylpylästä  on on nähtävissä Lempäälän Luontaiskylpylässä nykyään. (Nykyään tämä  kortteli  on purettu , uudisrakennettu ja kadut asfaltoitu)

KJ opiskelee ulkomailla, maaseutukylpylä alkaa toimia 1926

Su


Posted by Picasa


Silläaikaa kun Kauko J antaumuksella perehtyi lääketieteeseen ja valmentautui luontaisen terveydenhoidon tieteellisessä edistämisssä ja modernisoimisessa, Äiti Augusta Uoti muine poikineen ja Luontainen Terveyskunta (LTK) kaikkineen oli saanut toimeksi hankkia Lempäälästä tontin järven rannalta 1925 ja sinne voitiin tehdä hoitola, jossa oli sekä miesten että naisten puoli. Alueella sijaitsi valmis päärakennus, joka soveltui toimistoksi, suurhuushollin keittiöksi, ravintolaksi asiakkaille ja samalla talossa oli vielä huoneita henkilökunnan asumista varten.
Mutta oli kipeä tarve myös asiakkaiten huoneista ja pian jouduttiin alkamaan Puutalon rakentaminen, johon tuli runsaasti asiakas-huoneita kahteen kerrokseen ja vinttihuoneita saattoi kesäaikaan käyttää henkilökunnan asuntolana.
Vuoden ahkerien valmistelujen jälkeen voitiin jo kesällä 1926 ottaa vastaan potilaita Lempäälän Uotin parantolassa.
Nyt oli runsaasti uotilaisia kylpylöitä, joissa Augusta Uoti kävi Helsingistä käsin. Tampereen kylpylä toimi päivähoitolana ja sielläkin oli ravintola-osasto.

Hoitolan paikan etsintä. 1925 Lempäälästä löytyi tontti ja kirkasvetinen järvi

Posted by Picasa

Pöytäkirja 1925 toukokuu. Uusien luontaishoitajakurssilaisten vastaanotto toveruuteen.

Pöytäkirja Luontaisten sairaanhoitajattarien kokouksesta. 3p. Toukok. 1925 Kallion yhteiskoululla.
1§
Luettiin edellisen kokouksen poöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Koska uudet sairaanhoitokurssit olivat parhaillaan käymässä ja heistä osanottajista oli jo kk. Perästä valmistuva työntekijöitä, oli puheenjohtajamme kutsunut heidät olemaan saapuvilla hoitajien kokouksessa, jossa heidät tovereiksi vastaanotettiin.
3§
Puheenjohtaja ehdotti, että vanhemmat hoitajat kertoilisivat kokemuksiaan, mitä olivat tulleet tekemään työn ääressä, ettei uudet hoitajat liian keveästi ottaisi asiaa eteensä

Tässä Pöytäkirja päättyy ilman allekirjoittajan nimeä.

Pöytäkirja 1925 huhtikuu. Palmujuhla pastorska Uotilla

Pöytäkirja Luontaisten sairaanhoitajattarien kokouksesta 5p. Huhtik 1925 Pastorska Uotin luona.
Puheenjohtaja ilmoitti, että voisimme ottaa tämän kokouksen enempi seurustelu- ja vapaa keskustelumuodossa ja viettäisimme Palmujuhlaa, sillä sellaiset vapaat keskustelut aatteemme alalla ovat suuresti omiaan lähentämään toisiamme, ja koska virallisia asioita ei suuresti ollut ilmaantunut käsiteltäväksi, olimme ilolla valmiit myöntymään ehdotukseen.
Keskustelut kulkivat myös ahtaissa jokapäiväisissä oloissa, jotka ovat suuresta merkityksestä juuri terv. hoidossa.
Yleensä ahdas taloudellinen tilanne pakoittaa monen luopumaan ajatuksestakin hoitaa terveyttään. Eikä myöskään luontaiset sairaanhoitajat ole jääneet osattomaksi ajan huonoudesta ja kalleudesta. Koska vuokrat ja puut y.m. välttämättömät tarvikkeet ovat suuressa määrin nousseet, herätettiin kysymys taksan kallistamisesta, Ehdotettiin että hoitotaksaksi otettaisi 18 mrk kerralta. Mutta koska aika on niin huono yleensä, niin jätettiin jokaisen hoitajan omantunnon asiaksi hoitaa halvemmallakin, jonka tietysti tulee määräämään potilaan taloudellinen tilanne.
Wälillä viritimme muutamia lauluja ja nautittiin virvokkeita. Hilpeä mieliala vallitsi yleensä kaiken aikaa.
Luettiin Luonnon Apu. Toimittajiksi ei ketään erikseen valittu, vaan jätetiin se vapaaehtoisten varaan.
Wakuudeksi
Martta Kavander, p.kirjuri

Pöytäkirja 1925 maaliskuu. kannatusyhdistyksen juhla pidetään Teosofisen seuran juhlasalissa.

Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv. hoidon hoitajattarien kokouksessa Kallion yhteiskoululla 1p Maalisk. 1925
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Tilintarkastajat, jotka vuosikokouksessa eivät olleet saapuvilla, olivat nyt tähän kokoukseen jättäneet tilikertomuksensa. Yhdistyksen kuin myös Ompeluseuran tilit olivat asiallisesti hoidetut, mutta Kipukassan tileissä havaittiin epäselvyyttä. Katsottiin kuitenkin tästä selvittelemisestä koituvaksi siksi suurta hommaa, että katsottiin parhaaksi jättää se silleen ja päätettiin tilintaskastajain ehdotuksen mukaisesti laatia jäsenluettelo toiseen muotoon, että voitaisi tulevaisuudessa välttää erehdykset kirjanpidossa. Kokous myönsi tilintarkastajille täydellisen tilivapauden.
3§
Puheenjohtaja teki selkoa, mikä ero on selkähermovalelujen ja munuaisammeiden välillä, koska on tullut ilmi, että näitä ammeita on joko välinpitämättömyyden tai ymmärämättömyyden tähden väärinkäytetty.
Näistä ammeista niinkuin kaikista muistakin hoitotavoista niiden ymmärtämisestä ja oikealla tavalla käytäntöön saattamisesta lausuttiin varottavia toivomuksia.
4§
Kannatusyhdistyksen Vuosijuhla, joka oli päätetty pitää p maaliskuuta Teosofien   seuraintalolla oli erehdyksen kautta jäänyt lehdessä ilmoitamatta. Koska arveltiin että juhlan pitäminen ilman julkista ilmoitusta tuotaisi tappiota, päätettiin juhla siirtää 15p maaliskuuta, koska huoneen saannista ei tullut estettä.
5§
Allekirjoittanut teki ehdotuksen, että Luonnon Apu ilmestyisi Vuosijuhlaan juhlanumerona, ehdotusta kannatettiin ja valittiin lehdentoimittajat. Valituiksi tulivat Elli Alku, Martta Kavander ja Alina Happonen.
Kokouksen puolesta
Martta Kavander
p.kirjuri

Lisäys 12.1.2018 
Tieto Teosofisen Seuran talosta: 

Kauko J on siirtynyt Itävaltaan opiskelemaan

Posted by Picasa

Pöytäkirja 1925 tammikuu. Lauluseuran perustamisesta. Yhdistykseen kuuluvien hoitajien yksityiselämän merkityksestä.

Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv.hoidon hoitajattarien kokouksesta 4p Tammik. 1925 Kallion yhteiskoululla.
1§
Pastorska Uoti avasi kokouksen toivottamalla runsaista siunauksista rikasta uutta vuotta meille kaikille hoitajille, jotka aherramme yhteisen aatteen ympärillä Sekä samalla luoden silmäyksen kuluneen vuoden toimintaan ja voittoihin, joita kulunut vuosi on aatteellemme tuottanut.
Vaikka olemmekin saaneet olla taistelussa kaikkia paholaisen juonia vastaan, olemme aina sentään suoriutuneet voittajina. Jumalan suojeluksen alaisena kuljemme voitosta voittoon, sillä onhan työmme suurinta Jumalan palvelusta ja tuottaa parhaat tulokset vasta silloin kun muistamme aina työskentelevämme Jumalan kaikkinäkeväin silmäin edessä. Kiitollisuudella otimme vastaan onnittelun.
2§
Luettiin edellisen kokouksen pöutäkirja, joka hyväksyttiin.
3§
Aikaisemmin puuhassa ollut lauluseura päätettiin lopultakin perustaa ja käytettiin asian johdosta runsaita puheenvuoroja.
Mielipiteet olivat hieman eriäviä ,johtajan palkka y.m. kysymyksiä.
Oli kysymys perustetaanko sekakuoro vaiko naiskuoro. Naiskuoron johtajaksi aijottiin pyytää Maisteri rva Heinonen, mutta koska asianomainen ei itse ollut saapuvilla, otti Pastorska Uoti huolekseen tarkemmin asiasta tiedustella. Johtokunnalle annettiin valta päättää kuoron kohtalosta.
4§
Sitte seurasi keskustelu, joka koski erään hoitajan yksityistä elämää, joka katsottiin hoitajien arvoa ja koko aatteen mainetta loukkaavaksi. Kokous yksimielisesti lausui paheksumisensa asiassa ja alistettiin johtokunnan harkittavaksi, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.
5§
Luonnon Apu ei ollut muistanut nytkään saapua kokoukseen, joten rva Kamppi, Sointu ja nti Hämäläinen ottivat huolekseen auttaa ja valvoa Luonnon Apua suorittamaan tehtävänsä.
6§
Ompeluseura, joka aikasemmin on ollut vakituisesti rva Arolinnan luona, muutettiin kiertäväksi ja rva Ida Salonen lupautui ottamaan seuran ensi kerralla.
Vakuudeksi
Martta Kavander, kirjuri.
Helmikuulla ei pidetty kokousta, vaan oli jotain asioita yhd. Vuosikokouksen yhteydessä ja pöytäkirjaa ei erikseen pidetty.

Pöytäkirja 1924 joulukuu. Juhlaohjelmien sisältö on valvottava opetusten mukaiseksi

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajattarien kokouksessa 1pJouluk. 1924 Kallion yhteiskoululla.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja joka hyväksyttiin.
2§
Kannatusyhdistyksen syysjuhlasta, joka vietettiin Kallion yhteiskoululla, teki puheenjohtaja kysymyksiä, millä tavalla hoitajat yleensä suhtautuivat ohjelmaan y.m.Koska oli erehdyksessä päässyt vierasta ohjelmaa juhlaamme, asiaamme ymmärtämättömien taholta , lausuttiin vakavia varoituksia ja toivomuksia vastaisen varalta, että huvitoimikunnan taholta täytyy tarkoin valvoa ja sensuroida ohjelma, jota vieraat henkilöt juhlissamme esittää, että ainoastaan siveellinen moraali tulee puhtaana ja eheänä säilytettyä keskuudessamme. Näistä asioista käytettiin useita puhevuoroja ja keskusteltiin pitkään.
3§
Laulukuoro päätettiin vihdoinkin perustaa ja hyvin innostuneesti asiasta puuhailtiin ja keskusteltiin. Tuntui siltä, että tällainen yritys yhdistäisi ja kokoaisi toisiamme yhteisen asian ympärille. Aikaisemmin valittu toimikunta jatkaa alulle pantua asiaa.
4§
Luettiin Luonnon Apu ja toimittajiksi valittiin rvat Kunnas, Sointu ja Arolinna sekä ndit Hämäläinen ja Nyström.
Wakuudeksi
Martta Kavander

Pöytäkirja 1924 marraskuu. puhtaan ilman, veden ja valon merkitys terveydelle. Vaasaanko hoitola?

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajattarien kokouksessa 4p. Marrask 1924
1§ Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja joka hyväksyttiin.

Puheenjohtaja avasi kokouksen laajalti selostellen luontaisen terv.hoidon merkitystä, josta asiasta saamme alituiseen nähdä erinomaisia ihmeitä, miten luonto ikäänkuin suojaa meitä, jotka olemme ottaneet luonnon suuret voimat välikappaleiksemme. Ilman, Veden ja Valon avulla panemme käytäntöön luonnonlain määräyksiä Joten ei mikään laki mailmassa voi meiltä niitä sitoa ja tehdä tehottomaksi Joskin vastustustaja vainoaa olemme hyvinkin paljo saaneet osaksemme
Kärsivän ihmiskunnan hätä kannustaa ja pakottaa meitä tekemään voitavamme.
Sairaustapaukset ilmenee niin monipuolisina ihmiskunnassa, että kaivataan erittäin suurta ymmärtämystä voidaksemme oikealla tavalla kohdella ja hoitaa kutakin eri taudin laatua.
Taudit nim voidaan laatunsa puolesta jakaa 4jään eri ryhmään jotka ovat ruhjevammat, henkiset sairaudet, tartuntalaadut ja perinnölliset laadut. Näitä kaikkia tulee hoitajan osata oikealla tavalla ymmärtää ja käsitellä saadakseen mahdollisimman hyvät tulokset työstänsä.
Ei siis luontaisen hoitajan työ ole aivan keveästi arvioitava ja onkin luontainen työ näyttänyt voivansa täyttää tehtävänsä ilahduttavasti.
Täytteeksi edelliseen luettiin Pastori Uotin esitelmä missä kosketeltiin ja arvosteltiin luontaisia hoitomuotoja eri piireissä.
2§
Pastorska Uoti ilmoitti Waasassa olevan tilaisuuden perustaa hoitola, jossa Uotin järjestelmä puhtaasti tulkitaan ja pannaan käytäntöön. Paikkakunta kipeästi kaipaisi järjestelmällistä hoitolaa. Asia jäi miettimisen alaiseksi.
3§
Luontaisen terveydenhoidon Kannatusyhdistyksen syysjuhlaa päätettiin pitää Kallion yhteiskoululla 23p. Marrask, Ohjelman hommaaminen jätettiin huvitoimikunnan huoleksi.
4§
Kipukassan ompeluseura päätettiin herättää eloon. Ja rouva Arolinnan kodista otetiin varsinainen kokouspaikka.
Seura päätti kokoontua joka kahden viikon perästä lauantaisin.
Vakuudeksi
Martta Kavander(kirjuri)

Söörnäisten Kallion koulu ( Kallion koulusta kertovan kirjan kuva)

Posted by Picasa

Pöytäkirja 1924 syyskuu, kristinuskon osuudesta hoitotyössä. Vastustajia on,

Pöytäkirja laadittu Luontaisen terv.hoido.hoitajattarien kokouksessa Kallion yhteiskoulun taustalla ulkoilmassa Syysk. Ensimmäisenä sunnuntaina 1924.
1§
Luettiin edellisten kokousten pöytäkirjat, jotka oli laadittu ilmapöytäkirjan muotoon ja koskettelivat ja selostelivat kokousten kulkua ja tulivat hyväksytyiksi.
2§
Laulettiin laulu ” Jesus nimi ota myötäs”, jonka jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen puheella ottaen lähtökohdaksi alkulaulun huomautellen, miten tärkeätä on juuri tällä allalla olla Jesus oppaanamme, jotta voisimme täydellä rakkaudella ja uhrautuvaisuudella suorittaa arvokasta tehtäväämmeja epäitsekkäästi oman voiton pyyteet syrjäyttämällä aherrella aatteen kohottamisen hyväksi, vähänkään välittämättä mitä vastustajat koettavat vikaan saada aatteemme hävittämisen tarkoituksessa,-  
ja kehoittaen vaan maltillisesti suhtautumaan ajan henkeen, sillä tulevaisuus on oleva kuitenkin meidän, johon on selvät merkit jo viittaamassa.

3§
Puheenjohtaja ilmoitti olevan suuren puutteen maaseudulle lähtevistä hoitajista, kehoittaen jokaista jolla vaan on tilaisuutta ilmoittamaan työhön.
4§
Oli ilmitullut eräs hyvin räikeä aatteen häväistys eräällä maaseutupaikkakunnalla, jossa hoitajattaren omavaltaisen menettelyn kautta oli tullut huonoja tuloksia hoidoissa hänen toimiessaan ilman ohjelmia ja muutenkin virheellisesti, josta syystä oli syntynyt epäilystä ja kauhua hoitotapoja kohtaan. Saimme taas selvän todisteen, miten tärkeätä on järjestelmäin eheänä säilyttäminen saavuttaaksemme parhaat tulokset työstämme ja voittaaksemme potilaittemme uskon ja lujan luotamuksen luont.terveyshoitoon.
5§
Aikasemmin oli ehdotettu että Luont. Terv.hoidon Kannatusyhd hommaisi arpajaiset, mutta kokous katsoi siitä koituvan liiaksi suuria voimanponnistuksia ja päätettiin hyljätä ehdotus, muta alistettiin se kuitenkin johtokunnan harkittavaksi ja päätettäväksi.
6§
Luonnon Apu ei ollut ilmestynyt kokouksen ja toimittajat jäivät epämääräisiksi.
Wakuudeksi
Martta Kavander( kirjuri)

Lokakuulla ei pidetty kokousta.

Pöytäkirja 1924 toukokuu. KJ Uotin esitelmä. Laulukuoron perustaminen? Arpajaiskomitea.

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.kunnan sairaanhoitajatarkokouksessa 2p.Maalisk 1924.
1§
Kokousen avasi Tohtori K Uoti pitämällä laajahkon esitelmän syöpätaudeista, sen eri laaduista ja ilmenemismuodoista.
Esitelmän avulla saimme selvän ja valaisevan käsityksen tästä peloittavasta taudista, jonka lääketiede melkein poikkeuksetta on parantumattomaksi tuominnut. Vaikka emme saaneet viellä kuulla sitä luontaisempaa puolta tässä esitelmässä, niin jo saatujen kokemuksien perusteella voimme varmuudella sanoa, että luontainen terv.hoito on ainoa, joka voi tämänkin taudin parantaa, sikäli kun se on vielä autettavissa. Sen jälkeen seurasi varsinainen kokous.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Kipukassan rahastonhoitaja nti Hilda Hänninen pyysi vapautusta mainitusta toimesta. Anomukseen päätettiin suostua ja esitettiin uusia ehdokkaita tähän toimeen. Ehdokkaiksi tulivat rvat Touko, Edit Salonen, Eveliina Finberg, Elli Huhka, ja nti Ida Halonen. Valinta jätettiin seuraavaan kokoukseen.
3§
Keskusteltiin kääreitten vaikutuksesta ja yleensä niistä menettelytavoista, jotka on otettava huomioon kääre hoidossa, koska väärän käsityksen kautta on tullut ikävyyksiä potilaille. Asian syvempi harkinta korjaa erehdykset.
4§
Otettiin keskustelukysymykseksi seuraavaan kokoukseen ”Hermosto”.
Alustajaksi valittiin nti Alina Happonen. Tämä keskusteluotetiin varalle, jos ei enään saa kuulla jatkoa tohtori Uotin esitelmään.
5§
Luettiin Luonnon Apu ja uusiksi toimittajiksi valittiin rvat Berg ja Koskimaa.
Vakuudeksi
Martta Kavander( kirjuri)

Pöytäkirja 1924 maaliskuu. KJ uotin esitelmä, Jatkokoulutusta hoitomenetelmistä.

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.kunnan sairaanhoitajatarkokouksessa 2p.Maalisk 1924.
1§
Kokouksen avasi Tohtori K Uoti pitämällä laajahkon esitelmän syöpätaudeista, sen eri laaduista ja ilmenemismuodoista.
Esitelmän avulla saimme selvän ja valaisevan käsityksen tästä peloittavasta taudista, jonka lääketiede melkein poikkeuksetta on parantumattomaksi tuominnut. Vaikka emme saaneet viellä kuulla sitä luontaisempaa puolta tässä esitelmässä, niin jo saatujen kokemuksien perusteella voimme varmuudella sanoa, että luontainen terv.hoito on ainoa, joka voi tämänkin taudin parantaa, sikäli kun se on vielä autettavissa. Sen jälkeen seurasi varsinainen kokous.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Kipukassan rahastonhoitaja nti Hilda Hänninen pyysi vapautusta mainitusta toimesta. Anomukseen päätettiin suostua ja esitettiin uusia ehdokkaita tähän toimeen. Ehdokkaiksi tulivat rvat Touko, Edit Salonen, Eveliina Finberg, Elli Huhka, ja nti Ida Halonen. Valinta jätettiin seuraavaan kokoukseen.
3§
Keskusteltiin kääreitten vaikutuksesta ja yleensä niistä menettelytavoista, jotka on otettava huomioon kääre hoidossa, koska väärän käsityksen kautta on tullut ikävyyksiä potilaille. Asian syvempi harkinta korjaa erehdykset.
4§
Otettiin keskustelukysymykseksi seuraavaan kokoukseen ”Hermosto”.
Alustajaksi valittiin nti Alina Happonen. Tämä keskusteluotetiin varalle, jos ei enään saa kuulla jatkoa tohtori Uotin esitelmään.
5§
Luettiin Luonnon Apu ja uusiksi toimittajiksi valittiin rvat Berg ja Koskimaa.
Vakuudeksi
Martta Kavander( kirjuri)

KJ:n siluetti Saksan ajoilta


Posted by Picasa

Pöytäkirja 1924 tammikuu. Surunvalittelut hoitajatoverin poismenosta. Jatkokoulutusta.

Pöytäkirja laadittu luont. Terv.hoidon hoitajien kokouksessa 1p Tammik 1924.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Hoitajien merkit olivat jo valmistuneet ja hyväksyttiin ne yksimielisesti, tarkoitustaan vastaavaksi.
3§
Kokous lausui suruvalittelunsa erään hoitajan kuoleman johdosta, joka lämpimänä aatteen kannattajana oli jäänyt hoitoa vaille toverien ollessa tietämättömiä asiasta. Yhdistyksen puolesta laskettiin seppele hänen haudallleen.
4§
Sitte seurasi esitelmä lihasto, joka oli määrätty rva Kunnaksen esitettäväksi, muta hra Okkerström oli vapaaehtoiseti lupautunut siitä esittämään ja saimme kyllä selvän käsityksen lihasten toiminnasta ja niistä väreilyistä ja sopusoinnusta, mikä vallitsee ihmisruumiissa.
5§
Pastorska Uoti selosteli ja kertoili tämän järjestelmän syntyä ja alkuvaiheita, miten vaikeassa tilanteessa se on syntynyt ja kuinka suurta pilkkaa ja vastustusta se on saanut alkuaikoina osaksensa, joten saamme nyt olla iloisia siitä, että meillä on nyt valmis tie raivattu ja suuremmat esteet poistettu ja aate leviää suurella nopeudella ja raivaa tieltään vaivat ja vastukset osoittaen yhä uudelleen, että luontainen terv.hoito kykenee täyttämään velvollisuutensa yhteiskunnassa.
6§
Seuraavassa kokouksessa päätettiin ottaa keskusteltavaksi hermosto ja saimme mielihyvällä kuulla, että tohtorimme K. Uoti oli lupautunut tästä selostelemaan.
7§
Luonnon Avun toimittajiksi lupautuivat Fanny Kauppi ja allekirjoittanut

Wakuudeksi
Martta Kavander(kirjuri)
Helmikuun kokous pidettiin yhd. Vuosikokouksen yhteydessä, joten ei pöytäkirjaa pidetty.

Pöytäkirja 1923 joulukuu. Jatkokoulutusta. Iltama Kipukassan hyväksi.

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajaiun kokouksessa 2p.Jouluk. 1923.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Alustusesitelmän ihmisen luustosta piti Martta Kavander, jota Pastorska Uoti täydenteli, sekä Hra Okkerström teki yksityiskohtia myöden selkoa luuston kehityksestä sekä yleensä siitä toiminnasta ja elollisuudesta, joka vallitsee luustossa sekä myös niistä aineista, jotka muodostavat luuston. Tämä oli hyvänä valaistuksena esitelmään ja saimme sen kautta eheämmän käsityksen aineeseemme.
3§
Hoitajien merkit eivät vieläkään olleet valmistuneet ja päätimme odottaa niin kauvan kun eheä väri ja muuten asianmukainen valmistuu.
4§
Seuraavaan kokoukseen otettiin keskusteltavaksi Ihmisen lihasto ja alustajaksi valittiin rva Kunnas.
5§
Hoitajien kipukassan hyväksi päätettiin pitää iltama 3 sunnuntai adv. Ja ohjelman suoritus jätettiin huvitoimikunnan huoleksi sillä evästyksellä, että saadaan rikas ohjelma.
6§
Luonnon Apu ei ollut ilmestynyt, joten toimittajaksi jäivät edelleen rvat Koskimaa, Peltonen ja Pääsukkene.
Martta Kavander, kirjuri

Kauko J Uoti opiskelee luontaishoitotieteitä jä lääketiedettä

Posted by Picasa

Pöytäkirja 1923 marraskuu. Kauko Uotin kirje Saksasta luetaan. Kannatusyhdistyksen Syysjuhla Kallion yhteiskoululle.

Pöytäkirja laadittu Luont.terv.hoidon hoitajakokouksesta 4p Marrask 1923.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin vaan sillä muutoksella, että iltama, joka oli aijottu Hoitajien ompeluseuran hyväksi, muutettiin Kannatusyhdistyksen Syysjuhlaksi ja päätettiin pitää 18p Marrask. Kallion yhteiskoululla.Ohjelman suoritus jäi huvitoimikunnan huoleksi.
2§
Puheenjohtaja selosti hieronnan suurta hyötyä, jos se oikealla tavalla toimitetaan ja toi esille tapauksia, jossa hieronta väärän menettelytavan kautta oli tuottanut suuria haittoja. Suurella huolelisuudella ja järjestelyllä on se asia autettavissa.
3§
Luettiin tohtori Uotin Saksasta lähettämä kirje, jossa hän selkein piirtein teki selkoa hermosairauksista, niiden laadusta ja ilmenemismuodoista. Kirje yksityiskohtia myöden varmensi luontaisen terv.hoidon terveeksi tekevää voimaa. Samalla oli lausuttuna toivo mm yksimielisyyden säilyttämisen välttämättömyydestä ja itsekohtaista luottamusta käyttämiimme parannustapoihin.
4§
Hoitajien rintaneulanäyte oli myös valmistunut kokoukseen, mutta symbooli puuttui ja puna värin ristissä ei katsottu esittävän puhdasta valtimoverta, joten neula sinäänsä ei tullut hyväksytyksi.
5§
Puheenjohtaja esitti, että otettaisiin ihmisruumiin rakenne tarkemman tutkimuksen alaiseksi ja että joka kokouksessa selostettaisii ja keskusteltaisi siitä. Ensimäiseksi otettiin luusto ja alustajaksi valittiin Martta Kavander.
6§
Luettiin Luonnon Apu ja uusiksi toimittajiksi valittiin rvat Koskimaa, Peltonen ja Pääsukkene.
Martta Kavander, kirjuri

Pöytäkirja 1923 lokakuu. Hoidon kysyntä liisääntymään päin. Hoitajien punaristiset rintaneulat tilattu.

Pöytäkirja laadittu Luont.terv. Hoidon hoitajien kokouksessa 7p.Lokak.1923.
1§
Luettiin edellisen kokouksen pöytäkirja, joka hyväksyttiin.
2§
Puheenjohtaja avasi kokouksen tuoden esille sitä suurta kysyntää, mikä on alkanut tulla luont.terveydenhoidon perään, että ei näytä vaivat eikä vastukset vähänkän haittaavan tämän aatteen kehitystä.
Erittäin maaseudut ja maaseutukaupungit osoittavat vaativan työvoimaa ja liiaksikin, joten lujempi yhteen liittyminen alkaa käydä välttämättömäksi, jotta kaikki työvoimat voitaisi koota mahdollisen tarkkaan työn ääreen.
Todellista innostusta ja yhteisymmärrystä kaivataan aatteen edistymisen ja kärsivän ihmiskunnan hyväksi.
3§
Hoitajien rintaneulat, joista aikaisemmin oli jo keskusteltu ja tilattavaksi päätetty, ei olleet tähän kokoukseen vielä valmistuneet, mutta päätettiin niitä tilata 500 kpl 25 mrk kapl. Tilausta tullaan suurentamaan tarpeen mukaan.
4§
Kesäkauden lepotilassa ollut ompeluseura päätettiin taas herättää vireille ja päätettiin se pitää edelleen joka kahden viikon perästä keskiviikkosin. Ensimäinen seura tuli rva Ahokkaan luo. Hänet myös yksimielisesti valittiin ompeluseuran emännöitsijäksi. Avustajia hänelle myönnetään tarvittaessa.
5§
Herätettiin kysymys iltaman pitämisestä ompeluseuran hyväksi ja sen yhteydessä myyjäiset myymättä oleville käsitöille. Tämä asia jäi seuraavassa ompeluseurassa tarkemmin päätettäväksi.
6§
Luonnon Apu ei ollut virallisessa asussaan saapunut kokoukseen, joten toimittajaksi jäivät edelleen rvat Huhka, Finberg ja Kolehmainen.
Martta Kavander, kirjuri

Augustan oikea käsi, Martta Kavander, o.s. Saarinen perheineen

Posted by Picasa

Augustan kortti Kaukolle 12.7. 1920 Jyväskylään


Posted by Picasa