JH Uoti: Herran Kansan Tasavallan Perusteet (1916)

Ottaen huomioon, että pastori Juho Uotin ihanteellinen käsitys kristillisdemokraattisen yhteiskunnan perustamisesta Suomessa aikana, jolloin vielä Suomi ei ollut itsenäinen, oli kova pala purtavaksi myös hänen käytännölliselle vaimolleen Augustalle, joka oli kansakoulunopettaja ammatiltaan ja omasi hyvin realistisen kuvan suomalaisten tilanteesta. Pastori fil-maisteri perheen pään kirjalliset toiminnot kristillisdemokraattisen idean levittämisessä ja samalla kansanparnanusohjelman, kylpyjärjestelmän hahmottamisessa Suomen kieliseksi Kotioppaaksi- sekä myös pienen evankeliumin painatus, nielivät luonnollisesti varoja ja perheessä oli kouluikäisiä poikia kosolti. Minimeksistenssin turvaamiseksi pastorska sitten ottikin ekonomiset asiat perheessä käsiinsä, jota pojat saisivat koulutuksensa ja perhe ruokansa ja hoitajat myös ammattitulonsa. tämän järjestelyn takia terveysliike ei siten sortunut alkuunsa juho uotin äkillisen poismenon päivinä vaan oli jo vakiintunut yhdistystasoiseksi toiminnaksi, jolla oli elinkykyä- myös vuodesta 1920 eteenpäin. Päiväkirja kuvaa alkuajan yhdessäpysymisen henkeä. Päiväkirjamaisen pöytäkirjan pito loppui sitten kun toiminta oli muuttunut yksityiseksi eri puolilla Suomea ja pastorska Uotin jälkeen ei ollut sellaista pöytäkirjaisten kokousten pätevyyttä enää kenelläkään ja työ muuttui lähinnä akordimaiseksi, tavalliseksi, jossa palkkapäivät tekivät aikapyykit, kuten missä tahansa firmassa. Suurin dokumentaatio on sitten tilitoimiston muistiinpanot ja veroilmoitukset. Augusta Uotin kaltaista joukon kouluttajaa, kirjallista dokumentoijaa ei sitten samassa mielessä ole ilmennyt.Augustan ajan Kokoontumiset olivat myös koulutustilaisuuksia ja luentoja. Sirkka Uotin ajan johtajuutta leimasi käytännölliset asiat, joista ei mitenkään pöytäkirjoissa dokumentoitu. Tilitoimisto heijastaa tulot ja menot. K J Uoti rakennutti tiloja ja otti vastaan asiakkaita aivan vielä 80 vuotiaana päivittäin. Hänen vastaanotoilla antamiaan neuvoja ei nauhoitettu tai kirjoitettu muistiin. Hän käytti yksinkertaistettua hoito-ohjekaavaa ja niitä siten vuositain niputettiin arkistoon. Demografiset tiedot mitä hoito-ohjeista näki, olivat minimaaliset, mutta sen verran selkeät että sama henkilö saattoi seuraavalla hoitokerralla saada oman hoito-ohjeensa esiin. Sirkka ja KJ Uoti toimivat itsenäisen Suomen valtiossa ja valtakunta oli yli 90%:sti luterilainen ja tavallaan vastasi ihannetta Juho Uotin kristillisdemokraattisesta yhteiskunnasta, kansankielisestä, joten politiikkaan ei puututtu parantolassa. Tuokin JH Uotin ohje Herran kansan tasavallasta oli jossain hämärän kätkössä. Lie ollut ensi kerta, että näin sen kun Saksassa elänyt isäni isoveli Ensio Uoti kuoli ja hänen jäämistönsä kirjallisuutta saapui isällenikin. Lehtisessä on insinooriveljen Ension leima. Poliittisesti ottaen ainain Lempäälän kylpylä on voinut toimia rauhassa siitä asti kun Suomi tuli itsenäiseksi ja Lempäälään oli saatu hankittua toimintatilat ( 1925-6) Vähitellen on aate levinnyt ja laajennut niin että nyt on kymmenittäin kylpylöitä Suomessa ja uusia ja moderneja tehdään. Toimintamuotoja muokataan.Ja moni löytää ammatin ja työalan tästäkin fysioterapeuttisesta "vedelle uskolliseta" domeenista. Toisalta on myös suuntausta "kuivempaan" elämisen muotoon: Asuntojen taso on jo hyvä, on suihkut ja ammeet ja koetetaan välttää liikaa vedenkäyttöä. terveydenhoito optimoidaan. Sairaus spesifioidaan. Terveys jossain kehon osassa on tautidiagnoosin (ICD) puolelta NIL( nihil, ei mitään erityistä mainittavaa). Joten nyt on ihan WHO:n puolelta alettu mitata sitä suurta näkymätöntä terveyttä joka ei ole vain sairauden ja vian puutetta nihil. Siinä onkin nyt tekemistä: Arvioidaan 1441 kategorian avulla terveyden mitta,ICF- miarin avulla jonka käyttöön maailman asukkaita opetetaan vuoteen 2020 mennessä. Joka tapauksessa virkistyskäyttöön ja lomakohteena on kylpyläillä vieläkin merkitystä, vaikka taudit olisivat NIL. Päivitys 5.1. 2014