.... Hämeenlinna.siis linna vanajaveden rannalla oli olemassa jo 1200-luvun lopulla. Janakkalakin oli vanhaa tavastehusalueeta 1500 luvulla. Alue lääninimellään on Tavastland, Hämeen lääniä. Alueella asuvat hämäläist olivat siis aluksi tavastilaisia., tavaster. Suomen rautateiden kantarata Helsinki Tampere kulkee Hämeenlinnan kautta. Tästä kantaradan asemajärjestyksestä opetettiin eräänlainen loru meille lapsille Isä nimitätin kävi antamassa uotilaisia hoito-ohjeita Lempäälästä käsin sekä Tampereella että Helsingissä, myös Turussa ja Salossa omalla autolla ainakin Tampereen Salon ja Turun matkat, ehkä Helsingin matkatkin).
Nyt sitten muutama asia HÄMEENLINNASTA.
SITAATTI 1. netistä
. Tavastehus Tavastehus, Tavastland (ruotsalaista tekstiä)
UPPSLAGSVERK,Finland
SITAATTI 2. netistä Tarkempaa tietoa Hämeenlinnan historiasta. ()ruotsalaista tekstiä)
Tavastehus
Tavastehus,
fi. Hämeenlinna, stad grundad 1639, Södra Finlands region.
Areal 1 786 km2, invånare 66 829 (2010).Tavastehusregionen är en av
de tre ekonomiska regionerna i landskapet Egentliga Tavastland.
Tavastehus, beläget där Vanajavesi smalnar till ett sund mellan två
fjärdar, omges på två sidor av skogklädda åsar, i v. och s.v.
Hattelmala och Ahvenisto,
i ö. och n. av höjderna på Aulanko.Endast
få hus har bevarats från tiden före den stora branden 1831, som
förstörde tre fjärdedelar av staden. Bland äldre byggnader märks
främst slottet (Tavastehus
slott) och byggnaderna vid rådhustorget, kyrkan (J.L. Desprez,
1798), länsstyrelsen (C.L. Engel, 1836) och rådhuset (A. Cawén,
1886). Strandtorget flankeras bl.a. av busstationen (O. Sahlberg,
1959). Ö. om sundet ligger gamla centralsjukhuset (C.L. Engel, 1836,
tillbyggt i flera repriser) och stadens konstmuseum (O. Sahlberg,
1952, urspr. ett sädesmagasin av Engel). Jugendepokens arkitektur
representeras bl.a. av det f.d. skogsterska varuhuset (Selim A.
Lindqvist, 1907) inte långt från rådhustorget. Liksom i flertalet
andra finländska städer utplånades den gamla trähusmiljön i
Tavastehus till stor del under årtiondena efter andra världskriget.
Staden hade till en början ingen mark ö. om Vanajavesi, där bl.a.
järnvägsstationen är belägen. Stationsområdet anslöts 1915 till
Tavastehus. Där arbetade 1895-1963 en klädesfabrik, som 2002-07
byggdes om till ett kulturcentrum som inrymmer en konsertsal. På
andra sidan Vanajavesi ligger även det nya bostadsområdet
Vanajanranta, byggt 2000-05 (P. Eriksson).
Tavastehus.
har bl.a. metall- och livsmedelsindustri. Som skolstad har Tavastehus
anor sedan 1600-talet. Stadens genom tiderna mest kända skola är
Hämeenlinnan lyseo, gr. 1873, som fram till 1887 var
normallyceum och besöktes bl.a. av Jean
Sibelius, Eino
Leino och J.K.
Paasikivi. Sedan grundskolan införts 1976, bär ett av
gymnasierna i staden namnet Hämeenlinnan lyseo. Av övriga
läroinrättningar kan nämnas yrkeshögskolan Hämeen
ammattikorkeakoulu, under vilken sorterar bl.a.
lantbruksundervisningsanstalterna på Evois
och Mustiala.
Från 1946 fram till 1990-t. arbetade på herrgården Vanögård
det kommunistiska Sirolainstitutet (Sirola-opisto).
Landsarkivet i stadens centrum invigdes 1927. Bland museer märks
historiska museet (gr. 1912), konstmuseet (inrymmer även Viborgs
konstmuseums samlingar), Jean Sibelius födelsehem, det nationella
Artillerimuseet
och elmuseet Elektra (invigt 1999, belyser elanvändningen
från sent 1800-tal fram till 1970-talet) som upprätthålls av en
1997 grundad traditionsförening. Stadsteatern uppstod 1956, men har
betydligt äldre anor som arbetarteater; den spelar sedan 1976 i ett
byggnadskomplex (H. Aitola), där en jugendvilla från 1902 är en av
beståndsdelarna. I staden utkommer den oavhängiga tidningen Hämeen
Sanomat. Denna ges idag ut av Aina Group Oyj, en 2004
bildad koncern inom informations- och kommunikationsteknologi. Av
inrättningar kan nämnas centralsjukhuset, uppfört 1973-78 på
Ahvenistoåsen. Stadens garnison, som var inrymd i kaserner från
ryska tiden, har till största delen överförts till Parola i
Hattula.
Historia. Grundandet av en svensk borg vid
Vanajavesi i slutet av 1200-t. gav upphov till en bebyggelse, för
vilken Per
Brahe utfärdade stadsprivilegier 1639. Denna åtgärd innebar
dock inte någon större omvälvning för det lilla samhället, som
inte ens sedan det 1776 blivit länsresidens i Nylands och Tavastehus
län och 1779 flyttats till en udde s. om slottet förmådde uppvisa
några starkare expansionstendenser (1 668 inv. 1815). En period av
tillväxt inleddes 1862, då Tavastehus blev ändpunkt för Finlands
första järnväg, men denna drogs snart vidare norrut förbi staden
(5 340 inv. 1900). Under kriget 1918 var Tavastehus ett av de
rödas viktigaste fästen, som 26/4 intogs av den tyska
hjälpkåren.
Bl.a. genom betydande inkorporeringar har stadens folkmängd sexdubblats sedan andra världskriget (9 770 inv. 1940). Staden har erhållit arealtillskott genom upplösningen av Tavastehus landskommun 1948 och delningen av Vånå (Vanaja) kommun 1967. Kommunerna Hauho, Kalvola, Lammi, Renko och Tuulos införlivades med Tavastehus vid ingången av 2009. Vid länsreformen 1997 blev Tavastehus residensstad i det nya storlänet Södra Finlands län. Länsindelningen avskaffades emmellertid i början av år 2010, varefter staden blev residensstad för Södra Finlands region (regionförvaltningsverken) (J. Ailio/K.O. Lindeqvist/Y.S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupungin historia, 5 bd, 1934-77; Y.S. Koskimies mfl., Vanajan historia, 3 bd, 1976-2004; E. Korkama/S. Roudasmaa, Tapparasta tankkeihin: Hämeenlinnan varuskunnan historia, 1988) Hämeenlinna: meidän kaupunkimme, red. A. Pakkanen/I. Lehmusvaara, 1989; Linnani on kotini, red. T. Järventie m.fl., 2004)
SITAATTI 3. netistä
“Sibeliuksen Hämeenlinna
Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) syntyi ja eli elämänsä 20 ensimmäistä vuotta Hämeenlinnassa. Jäljellä on yksi Sibeliuksen aikaisista asuintaloista, Sibeliuksen syntymäkoti vuodelta 1834, ja moni muu paikka muistuttaa edelleen kansallissäveltäjämme nuoruusvuosista.
Sibeliuksen syntymäkoti avattiin yleisölle vuonna 1965 ja on sisustettu Jannen lapsuuden aikaiseen asuun. Näyttelyssä on esillä kalusteita, asiakirjoja, valokuvia ja pienesineitä, mitkä kertovat Jean Sibeliuksen poikavuosista sekä aikakauden Hämeenlinnasta.
Sibeliuksen sukuhauta sijaitsee Hämeenlinnan ahveniston hautausmaalla ja Sibeliuksen isän hauta on Hämeenlinnan Vanhalla hautausmaalla, joka on puistoksi muuttunut historiallinen hautausmaa-alue Valtatie 3:n kyljessä, kauppakeskus Goodmanin kyljessä.”
Kommenttini: Jerusalemilainen ystäväperheeni Moshe ja Nechama Nov halusivat nähdä Sibelius-muistomerkin Helsingissä ja ajoimme sinne autolla ja he ottivat valokuvia.
--------
Kommenttiani: Omaa sukua ( vuosilukuja) Mummu oli janakkalalainen ja sen takia Hämeenlinnassa kirjoilla Hämeenlinnassa kirjoilla . Pappa muuti VarsinaisSuomesta Hämeeseen janakkalaan, hämeenlinnan kirjoille 1910 1916) )
Pappani, äitini isä Kaarlo Evert Kavander (s.1881 Kiskossa). oikein taitava snikkari, muutti Janakkalaan (Hämeenlinnaan) 29 vuotiaana vuonna 1910, meni siellä 1911 naimisiin Saarisen sukuisen Martan kanssa (s.23.7.1891) ja sai kaksi poikaa Janakkalassa. Ensimmäinen poika oli Seppo niminen,Seppo ykkönen ( s 24.10.1913, kuoli jo 15.1. 1919 viisivuotiaana Helsingissä ) ja toinen poika Pentti 26.10.1914 Janakkalassa, kuoli nuorehkona Salossa). Perhe muutti kirjoilta Hämeenlinnasta kirjoille Helsinkiin asuen Mosabackassa,Tapanilassa, jossa oli oma talo. Vuonna 1916 syntyivät Helsingissä Aili (kummitätini) ja 1919 Sirkka äitini sekä Seppo ( numero 2) enoni 1926.
Mummuni hankki luontaishoitajan pätevyyden pastori Uotin (isänisäni) luontaishoitokursseilla Helsingissä. Uotit olivatmuutaneet ekonomisista syistä Helsinkiin Sörnäisiin, kun Pohjanmaalta useat muuttivat Amerikkaan , jota isoisä Uotikin oli vaihtoehtona pitänyt. Tapanilasta Mummuni hakeutui Uotien luontaishoitaja kursseille ja toimi pastorska Uotille (Isoäidilleni) kirjurinakin hoitajakurssien kokouksissa.
Pastori J.H. Uoti kuoli junaonnettomuudessa Oulunkylässä Pukinmäen asemalla 1920 poliittisella matkallaan. Hän oli poliittisesti aktiivi kristillisdemokraattinen ja “fennomaani” ja halusi pystyttää Kristuksen johtaman Siion-keskeisen kristillisen valtion Suomeen...Pastorska korosti suomenkielen käyttämistä ja hyvää kirjoitustaitoa ja jatkoi kasvaneen luontaishoitajakaartin opettamista Juho H.Uotin antamien ohjeiden mukaan. Heidän esikoisensa E. Ilmari lähti jo 1919 Saksaan , insinööri- ja valtiotiedeopiskeluun eikä ollut ollenkaan sitä mieltä, että hänen isänsä kannattamaa rauhantietä päästään itsenäiseksi valtioksi. Isäni Kauko J. meni 1922 perässä Saksaan, sitten Itävaltaan lääketieteen opiskeluihin ja lopulta USAan asti ja palasi 1934 asettuen pysyvästi Lempäälään
Äitini perhe (Mummu, Pappa, Äitini sisko ja kaksi veljeä) siirtyivät Tapanilan Mosabackasta niihin aikoihin Varsinaissuomeen päin Saloon (kirjoille Uskelaan) 25.1. 1932. Mummu ja Pappa pitivät yhdessä kylpylää Salossa. Heillä oli omakotitalo Salon joen rannalla ja kylpylärakennus alueella. Hoidot Uoti-järjestelmän mukaan Isäni luontaisen alan tohtorina kävi antamassa hoito-ohjeita.
Pappa teki jossain vaiheessa huonekaluja Sibeliukselle.
Ennen toista maailmansotaa tytöt (Aili ja Sirkka) siirtyivät Tampereelle Uotin töihin oltuaan Pelastusarmeijassa ensin. Pastorska oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen 1936. Isäni johti siitä alkaen luontaisen vesihoidon uotilaista suuntausta. Meillä ei paljon puhuttu sodan ajoista. Isäni ja äitini menivät naimisiin toukokuussa 1945 kun II maailmansota sota alkoi olla lopuillaan. Lapsuudenkodisaani Lempäälässä ei Vapaussodan tapahtumista koskaan ollut puhe. Kylässä sijaitsevat muistomerkit kyllä kertoivat puolestaan. Myös kaksi hautausmaata, tai oikeastaan kolme: Punaisten idässä, valkoisten kirkon ympärillä ja kirkosta eronneiden uskovien kuten helluntailaisten kirkon hautausmaan koilliskulmassa. Ei myöskään maailmansodan ajoista puhuttu. Joskus mainittiin, että Tampereella oli synagoga.
En ole tiennyt, että Hämeenlinnassa on ollut synagoga. Olen vain ihmetellyt, että vain kahdessa vanhassa kaupungissa Helsinki ja Turku on nykyisin toimivat synagogat. Kun Jerusalemin ystäväperhe Moshe ja Nechama Nov kävivät meillä Lempäälässä, kerran he tulivat junalla Helsingistä Hämeenlinnaan ja pyysivät että tulen vastaan sinne, kun he ovat menossa ensin tapaamaan Hämeenlinnassa asuvaa lempääläläisen Honkahallilan Sirpan perhettä. Minulla oli kolme lasta mukana autossa, kun ajoimme junalle vastaan Lempäälästä tervehtimään Hämeenlinnan asemalla pika pikaa.
Sen takia kirjoitan tämän muiston, kun luin FB- linkistä 19.6. 2023 tiedon Hämeenlinnan Rauhankadun synagogasta, joka oli perustettu 1870 aikoihin ja että sielläkin oli Sibeliuksella ollut talo ja että juutalaisesta seurakunnastakin oli juutalainen taitava käsityöläinen rakentanut jotain Sibeliukselle. Pappanikin oli erittäin taitava huonekalusnikkari ja ammatti ja palkkatyön tarve ehkä hänet vei sinne Hämeenlinnan Janakkalaan VarsinaisSuomesta- ja ilmeiset poliittiset levottomuudet sitten vaikuttivat kasvavan perheen siirtymisiä rauhallisimpiin seutuihin elantoa hankkimaan: Helsingion lähistöön ja sitten hiljaisempaan Saloon) Äitini toi Papan ja Mummun heidän elämänsä lopulla 1970 aikoihin meille Lempäälään asumaan, sillä he eivät halunneet ketään vierasta kotihoitajaa. Heidän huonekalunsa, jotka Pappa oli tehnyt, tuotiin myös. Kerrottiin että samanlaisia Pappa oli tehnyt Sibeliukselle. He olivat toisen siskoni kummit, joten kummilahjana hän sai sen kaluston jäämistöstä.
Isäni vanhemmat, Uotit, saivat Helsingin Hietaniemessä viimeisen leposijaan. Juho H. isoisä oli joutunut hankkimaan hautapaikan eheti helsinkiin savuttua sillä suuresta poikalaumasta jälleen yksi menehtyi mahatauteihin, kun vuosisadan vaihteen kurjuus koetteli kansaa. Kerran Helsingissä etsin heidän perhehautaansa ja silloin havaitsin juutalaisten hautausmaan Hietaniemessä. Tunnistin Daavidin tähdistä. En ollut missään Suomessa nähnyt Daavidin tähtiä hautakivissä. Tallinnassa kerran näin hautausmaan portin, jossa oli portin kaaressa Daavidintähti. Siihen aikaan oli vielä Neuvostoliitto-aikaa kun kävin Tallinanssa ja uskovaisten seurakunta kokoontui hautausmaalla kaupungin ulkopuolella ja menin seurakuntalaisten kanssa sinne. Tien toisella puolella, meren puolella. oli se juutalaisten hautausmaan rautainen portti ja Daavidin tähti.
Siis Hämeenlinnassakin on (ollut) jossain juutalainen hautausmaa, käsitin lukemastani FB-tiedosta 19.6. 2023 . En ole tiennyt että juutalainen yhteiskunta Hämeenlinnan kaupungista on kadonnut yhtenä yönä 1914 aikaan ja että on epäilty jopa junakuljetusta surmanloukkuun niinä levottomina aikoina jonnekin Jokelan kylän kohtiin, kantaradan varrelle, jossa on vieläkin muutamia metsätaipaleita. Olin 2004 töissä Hyvinkäällä Lempäälästä käsin junalla ja siten sain vielä töitä Järvenpäästä/ tuusulasta, josa kellokoski-niminen sairaala sijaitsee. Se on aivan Jokela lähellä. Järvenpään pysäkiltä on 8 km matka kävellen nummien, metsiköiden ja välillä sutustenkin ohi sinne. Jokelan kohta oli metsäisempää. Jostain syystä vältin tuota kävelymatkaa ja koetin saada linja-auton tai ainkain työpaikka-asuntolasta huoneen. Sieltä pendlaaminen Lempäälään olisi ollut liian aikaa vievää. Hyvinkäältä vielä menetteli, vain yksi junanvaihto Riihimäellä. Jostain syystä Jokelan pysäkki jäi mieleen. kuinka voi olla näin autiota näin läellä pääkaupunkia, ajatelin. Olisi siltäkin pysäkiltä pääsyt polkuja myöten kävelemään työpaikalle.
Mainitsen vielä ystäväperheestäni Moshe ja Nechama Novista. kun he tulivat minulle kylään tyttärensä , ystävättäreni, kanssa. He halusivat aina käydä ensin kaupungin synagogalla. Joten olen käynyt Helsingin synagogassa ja Turun synagogassa heidän kanssaan , vienyt autolla heidät lähelle Tukholman synagogaa kun tultiin kerran Oslosta kiiruusti ennen sapattia. Kerran ajoin ensin Göteborgin synagogan viereen kun palasimme Tukholmasta. Ystävättäreni Isä ja Åiti olivat olivat hyvin ortodoksisia Jerusalemilaisia. Siunattu olkoon heidän muistonsa. He varmaan tiesivät Hämeenlinnan synaogan historiasta, ajattelen nyt jälkeenpäin logiikallani. Israelissa kävelimme yhdessä Siionin vuoren Hurban synagogan raunioita katsomasa: särkyneitä marmoripylväitä näkyi sorasta ja Hurbanin seulaksiammutuja pystyyn jääneitä seinämiä katsoimme. Auringonsteet siilautuivat ampumareiistä suureen autioon jäljelläolevan saliin. katselimme Jerusalemin II temppelin mallia Uudessa Jerusalemissa. Hurban synagoga on muuten nykyään uusittu, moderni.
Muistin palmikkoa. Lea Bright, Göteborgissa
Sitaatti Israel Leväsen nettiartikkelsita: 
