Arvion sukuhaaraan kärhiä Lauriloista päin

Achrenius, Abraham (f. 1/2 1706 Somero, d. 28/9 1769 Nousis), väckelsepräst och psalmförfattare. A. kom som informator hos greve Gustaf Creutz i Pyttis i beröring med den pietistiska rörelsen och blev snart en av de väckta. Sin första prästtjänst fick han i Jakobstad 1730. Från 1736 tjänstgjorde A. som kaplan i Esse, där han anslöt sig till en separatistisk andlig riktning; han avsade sig prästämbetet 1740. Efter att under lilla ofreden ha vistats i Sverige och en kort tid ha varit avstängd från tjänstgöring arbetade A. från 1748 som slottspredikant i Åbo och blev 1753 kyrkoherde i Nousis, där han verkade till sin död. Han var ledaren bland de väckta i sydvästra Finland och hade stor andel i att rörelsen stabiliserades och fick en allt starkare kyrklig anstrykning (väckelserörelser). Under sitt händelserika liv författade A. omkring 200 finska andliga sånger, av vilka en del återfinns i den 1769 utgivna samlingen Zionin Juhla-virret. A:s andliga sånger har bl.a. som s.k. arkkiveisuja fått en ytterst stor spridning bland landets finskspråkiga befolkning. (M. Ruuth, A. A., 2 bd, 1922)
 http://uppslag.kaapeli.fi/bin/view/Uppslagsverket/AchreniusAbraham

On tietoa Arvion suvun jäseneltä että Abraham Achreniuksella oli vaimo Sofia Klein ja siitä linjasta syntyi poika, jolla oli nimena Josef Achren.

Sitten syntyi August Achren, suutari,  Laurilan vanhaisännän ystävä ja  Amandan kanssa  hän oli  Laurilan   alaikäisten poikien Emilin ja Juhan  väliaikainen huoltaja vanhaisännän poismenon jälkeen.

 (Amanda Marian  äiti oli Cecilia  Jakobsdotter .
 Hän sai  tyttäriä, "Johansdottereita" Amanda  Marian ja Kustaava Vilhelmiinan.  Jälkimmäistä nimeä  en löydä internetistä.
Tämä  isähenkilö,  ilmeisesti sitten Johan,  oli lautamies Kyynämäen Alatalosta Perniöstä., Isällä oli myös veli, joka kuoli Kroottilassa 1905. 

 Amandan  sisko  meni naimisiin August Achrenin kanssa .syntyi tämä Artturi Achren, jota  Juho, Amandan mies , vanhaisäntä kutsui omaksi  rakkaaksi pojakseen kirjeessään ( Amandan siskon poika kyseessä)  ja  hänen poikansa Emil ja Juho  taas kutsuivat Artturia serkuksi  ja vice versa.  Artturilla oli sisko Olga Akren, Olkku, kutsui  Vanhaisäntä Olgaa.  Olga meni naimisiin Reposaareen  Kalle Haapasen kanssa.

 Artturi  (k. 1945) suomensi nimensä Arvioksi. Hänen vaimonsa  etunimi oli Tyyne.  Hän sai pojan Aapo nimisen. Hänellä oli myös adoptiotytär  Marja Leena Vihtanen ( kolmen lapsen äiti). Aapo taas sai  kuusi tyttöä, joista vanhin on Eeva- Liisa Arvio-  Toiva. Hänen kanssan  keskustelin tästä Akren suvusta vuonna 1999. Siihen aikaan  hänellä oli poika teini-iässä.  Minulla on rva Eeva-liisa Toivan  osoite ja puhelinnumero, joten voin tarkistaa tietoja. Mies on  Lempäälän Toivan Matin serkku.

Äidin siskoa  voi kutsua Suomessa  "musteriksi", mikä sana esiintyy  usein Aili Laurilan  kokoamissa kirjeissä.

Achre´n suvun hakeminen netistä ei ole helppo. Ensinnäkin heillä oli maapaikka Perniössä
 Bremer, C. G., Bjärnå-släkter [Achrén]. 1953:50-55.