SÄKYLÄSSÄ 29. syyskuuta 1894
Rakkaat kalliit vanhempani ja siskot ja veljet myös.
Luulen, että olette kovin suuttuneet jo minulle, kun en ole vielä ehtinyt kirjoittamaan. Aina joka viikko olen ajatellut kirjoittaa, mutta joka kerta kun on postipäivä, niin on käynyt kauheasti vieraita. Minulla on aivan joka päivä niitä. Nyt juuri lähti eräs kansakoulunopettaja. Vähän jo epäilin, saanko nytkään toimeen kirjettäni, mutta totta tästä nyt sentään tulee.
Monet sydämelliset kiitokset vaivasta ja puuhasta, sillä hauskutitte kesälomani. Moisesta kesästä tuntui tämä hauskimmalta. Voimistuin koko lailla nyt tänä kesänä, kaikki ihmettelivät, miksi lihamöhkäleeksi olin paisunut. Täällä olen vielä jatkanut lihomistani, että tuskin enään mahdun koulun ovesta sisälle, jos ei avata ,molempia puoliskoita ovesta. Tulkaa nyt mamma ja pappa kuinka komea hotelli mulla on hallussa. Täällä on niin maalattu ja kaikki on niin ihmeen mukavaa. Tulkaa nyt vielä tänä syksynä nyt kun on niin kaunis syksy. Tulkaa tyttöänne katsomaan.
Nyt voin teille ilmoittaa hauskan uutisen - niinkuin tiedätte olen Juhoa ( Uoti) vaatinut jättämään kåytännöllsiet alat ja antautumaan virka-alalle, koska on jo noin pitkälle lukenut, että on maisteri- mutta hän on aina vaan vastustanut, mutta nyt on tehnyt koko käänteen. Se Perniön matka muutti häntä myös hyvin paljon. Nyt hän on tehnyt vahvan päätöksen lukea papiksi. Ei se ole hänelle mitään uuttakaan, sillä ensin kun hän tuli ylioppilaaksi, teki käänteen toiselle tiedealalle, luonnontieteelliselle, mutta hänen äitinsä ( Mariana Erkkilä) on ollut tuosta kovin murheellinen., sillä hänellä on uskovainen
Eilen olin Lamppalassa ja emäntä Huhtiin käski lausua teille paljon terveisiä ja sanoi,. että hän niin monasti musitaa teitä. Tänään minä menen hänen kanssaan ajelemaan Köyliön pappilaan. Minullanon täällä niin hauskaa, kun tuo Köyliö on aivan niinkuin yhtä pitäjää. Kaikkien Klyliön herrasväen kanssa olemme lähemmät tutut. usein me säkyläläiset ajamme siellä ja köyliöläiset Säkylässä.
Kirjoittakaa kuinka monta lasta on August farbroilla ( August Achren) ja kuinka vanha on se nuorin ja mikä se on, poika vaiko tyttö. Minä vähän kaipaan näitä tietoja. Miten jaksaa Eemil farbror, isän veli). niin ei muuta tällä erää, jääkää kaikki Jumalan armon haltuun. Miten jaksaa pikku Jussi ja mitenkäs on pikku Suoman laita ( Suoma Lehti) Joko hän lukee ? Kaikille terveiset
Augustanne. ( 31 vuotias)
KÖYLIÖSSÄ 1894
( Erika siskolle )Oikein minua jo harmittaa, että olen näin kauan ollut kirjoittamatta sinulle. Mutta et voi aavistaa, kuinka tavattomasti mulla on kiirua. Näet ensin niinkuin tiedän on kiire luokalla päivällä ja sitte illalla on aina suuret seurat. Minua vedetään nykyään oikein liiaksi . En tiedä, kuinka kiitollinen minun tulisi ollakaan kun Jumala on asettanut minulle niin hyvin kaikki. Jos minä missä tahansa kuljen, niin aina saa kokea ihmisten rakkautta. Sentähden minä oikein säälin sinua sisko rakas, kun joudut alituisesti kuulemaan ja näkemään pahaa naapurein keskuudessa.
Kuules nyt, kun kerron sulle Herra Uotista, maisterista, niinkuin lupasin. Hän lähti Helsinkiin silloin maanantaina jälkeen kun minä edellisellä viikolla kotio tulin. Pyhäiltana edellä kuin maanantaina lähti niin hän oli luonani hyvästiä sanomassa ja monta nuorta herraa ja fröökinää hänen kanssaan. Et usko kuinka hän on rakastunut, että hän on vallan hassulla päällä. Sanoi tiedätkö kaikkien kuullen, että hän pitää minua ruusuna, jota ei hän vielä uskalla poimia näet ennenkuin ehtii virkaan valmistua. Ajattele, tuosta tunnustuksesta minä tulin vähän kovasti hämilleni. Ne pitää monet tällä siitä herrasta niin paljon ja puhutellaan vallan vaan hänen morsiamekseen. Mutta niin ei asia sentään ole sisko rakas, sinä tiedät kyllä hyvin syyn miksikä ei asia voi niin olla. Älä nyt näytä tätä kirjettä yhdellekään ihmissielulle.
Oi sisko rakas, jos olisit lähempänä, että aina silloin tällöin voisimme tavata toisemme ja voisimme puhella kaikista asioista. Kyllä minulla olisi monta monta juttua puhutava sinulle, vaan en uskalla, ei tämmöisiin paperilappuihin ole luottamista. Tiedätkö, että minä en saa yhtä ainoaa iltaa olla yksin - älä siis ihmettele, että minä Perniössä olen niin levoton, kun mulla ei ole seuraa niinkuin täällä.
Miksi ette mulle mitään lukusioevästä lähettäneet, kylläpä minusta vähän pidätte.
Kirjoita Erika rakas pian minulle kaikista asioistasi.
Voi hyvin, toivoo sisaresi Augusta.
Vielä olis yhtja toista sulle puhuttavaa, vaan en joudu, menen Jussilan lapsen hautajaisiin.
