Turussa marraskuun 25 p. 1891
Emilin kirje Turusta vanhemmille Perniöön.Rakas mammani ja pappani.
Nyt lähestyn teitä muutamilla sanoilla Ensin toivotan teille Herran armoa ja rauhaa. Nyt olen ollut kauan jo kirjoittamatta teille, mutta olen säästänyt papan ja mamman nimipäiväksi. En ole oikein hyvin kerinnytkään. Nyt tulee taas joulun aika ja silloin on hauska tulla kotiin kuin on ollut jo siitä pieni aika kuin olin kotona. Minä en tiedä vielä oikein varmaan milloin meillä saadaan joululupa, mutta kyllä minä kirjoitan sitten, Minä en mene vielä kysymään rehtorilta, kun täällä on ylitarkastaja Streng ja hän pruukaa enimmäkseen olla rehtorin kanssa.
Sanokaa kaikille paljon terveisiä, mutta itse olkaa enimmin tervehditty.
Toivoo lapsenne Eemil Fridjof Hippolytus Laurila. ( 13 vuotias)
....
Minä jätin kirjeeni siksi, että saan tietää, milloin meillä tulee joululupa olemaan.
Jos Jannu tulis Turkku niin että hän 18 päivän ehtool olis tääl , sit 19 päivä on tutkinto, niin me kerkkisin viel hyväl aikka ulos kaupungist, jos hän tulis sitte varmaan, jollei mikään este tule, kyllä minä tulen pienen matkan katsomaan, josko näen Jannun tulevan ja mä kirjoitan Augustalle, et hän tulis kans koti. Aika on kulunut hyvin nopeasti. Kai kuluu tästäkin jouluun. Sanokaa kaikill paljon terveisiä ja Kieronperän Tilda pyysi minua kirjoittamaan hänelle, mutta en ole kerinnyt.
Sanokaa kaikille tutuille paljon terveisiä Herrassa.
Toivoo lapsenne Erik.
(Juho asui Turussa "Turun Tantin" rva Lindqvistin luona. Tantti oli ruotsinkielinen. Kirjeen mukana Tantin kirje Kuhmisten Laurilaan.
"Hyvä Isändä
Suokaa anteeksi, et ei me tullut teille kirjoittamaan teidän nimipäiväksi, mutta se oli syy, ett Hippal koulussa oli itte päätarkastaja viime viikol, niin ei Hippa tainnu rehtoriltakaan kysyä koska tutkinto piti olla, vaan eilen hän kysyi ja tutkinto on 19 päivänä. Jos niin olis, että Hippan jakku (=takki) on valmis niin olkaa hyvä ja lähettäkää se Jannun kanssa, sillä hänen jakkunsa on niin huono että mennä tutkinnol
Kyllä minä sen olen paikannut, niin että jos ei te kerki saaman niin sen täytty kelvata. Nyt täytyy minun lopetta. Toivotan onnea ja menestystä ja Herran rauha ja että olisite terve ja eläsitte vielä monda vuotta.
(Emilin lisäys: Tantti käski sanoa, että pyysi anteeksi, että hän kirjoitti niin huonosti).
