JYVÄSKYLÄSTÄ 30 p. marraskuuta 1883.
Herran rauha olkoon teille ja mitäpä muuta tarvitsemmekaan, sillä silloin kuin meillä on Herran armoa ja rauhaa, niin silloin olemme täydellisessä sopusoinnussa keskenämme niinkuin Jumalan sana sanookin: "Kus rauha on ja rakkaus, siin Kristuksen on asumus--".
Kiitoksia hyvin paljon kirjeestänne, jonka jo keskiviikkona ( 28 päivä) sain, mutta en ehtinyt menemään Johtajaan ennenkuin vasta tänään, sillä meillä oli oikein aikalailla eilen läksyjä, mutta nyt on päästy ikäänkuin joulurauhaan, kun johtaja oli eilen viimeisen tunnin luokalla; ei hänen tuntejansa ole enää ennen joulua yhtään, kun ensi luokalla ovat tentann/-/. Mutta vähäkös siitä, ei se tähän asiaan kuulu, mutta se vaan on pääasia, että minä olen tänäpänä pyytänyt johtajalta, jos minä pääsisin muutamia päiviä ennen kotiin ja hän vastasi: " Ja teillä on laillinen asia, kyllä te pääsette."Ja minä päätin niin, että minä lähden täältä 14 päivä ( perjantai) joulukuuta ja sitten minä olisin Tammisaaressa pyhänä 16 pv joulukuuta.
Jos pappa olisi hyvä ja toimittaisi siksi jonkun minua vastaan. jollei te itse jaksa tämmöisellä kelillä tulla, niin minä olisin sitten jo pyhäiltana kotona tai yöllä kumminkin tultaisiin. Täällä kulkee yksi laiva vielä Jyväskylän ja Lahden väliä, siis minäkin ehkä vielä saan matkustaa, koska yhä vaan sataa vettä. Se on minusta kovin hupaisaa päästä näin äkkiä arvaamatta kotia joulua viettämään, jota en ymmärtänyt aavistaakkaan. Sepä oli hyvä ja hauska kuulla, että kaikki olette terveinä, kunhan vain pysyisitte. Terveenä olen minäkin ollut, enkä vielä yhtään väsymystä tunne, vaikka on jokseenkin näihin aikoihin meitä koeteltu ja nyt jo siitä koetuksesta tulikin taas helpoitus, eikä edellä joulua enää ole mitään kovaa, mutta se vähän hirvittää, jos ajattelee kevätlukukautta, joka on kaikkein kovin, mutta mitäs minun pelokni siinä auttaa. Herran käsi on tuhannen tuhatta kertaa suurempi, se joka voi saattaa kaikki hyvin
Hyvin paljon terveisiä kaikille ja voidaan oikein hyvin. Pian olen teidän seurassanne, jos Herra suo. Voikaa hyvin.
Augusta.
( Jos en ole jo pyhänä Tammisaaressa, niin maanantaina olen varmasti, jos tykkäätte tulla maanantaina vasta minua vastaan. Terveisiä myös asuinkumppaneiltani.
Augusta.
JYVÄSKYLÄSTÄ 8. pnä maaliskuuta 1883
Menestykäät, kasvakaat ja lisääntykäät Herrassa.
Ehkä ei teitä enää ole elossakaan, vai mikähän lie, kun ei yhtään kirjettä tule. Täällä on ollut kovasti ristiriitainen elämä tähän aikaan. Veikot teki suuren vallankumouksen 24 päivä viime kuussa. Ehkä teitä haluttaisi kuulla pikkuisen, mistä se alkunsa sai, semmoinen vallankumous. Silloin kun vietettiin Runebergin juhlaa helmikuulla ( 5.2., niin neiti Lyydekkin sanoi eräälle naiskokelaalle, että hän kutsuisi Herra Enkvistin laulua johtamaan. Mutta se kokelatar sanoi: "Miksi juuri Herra Enkvist, miksi ei Herra Rosendal?" Neiti Lyydekkin sanoi sitte Johtajalle, että miksi oppilaat tahtoo Herra Rosendalia. Vaikka sitä ei tahtoneet kuin yksityiset ja neiti Lyydekkin sanoi "Kaikki". Ja Johtaja kun sai sen kuulla, että naiset tahtoo Rosendaalia eikä Enkvistiä, niin heti hän tahtoi, että Rosendal pitää tulla koulun johtajaksi, sillä hän pitää niin paljon naisoppilaista; mitä ne tahtoo, pitää se tulla täytetyksi, vaikka miten. Nytkin oli ihan virkansa menettää eikä ole ihan varma vieläkään.
Siitä syntyi miesoppilaiden ja Johtajan välillä kauhea kapina, josta oli seurauksena kauhea vallankumous. Sillä oppilaat rikkoivat vastoin seminaarin lakia, jonka tähden kolme tuli määrättäväksi seminaarin lain mukaan poijes, joka ei suinkaan ollut hauskaa.Mutta osa opettajista ja koko oppilaskunta katsoi sen vääräksi poijes tuomitsemiseksi, jonka tähden koko miespuoli että osa niiden kohdasta , jotka poijes pantiin ja pyysivät eroa kaikki. Mutta silloinpa Johtajan silmät nousivat pystyyn. Kyllä hän olisi mielellään peräyttänyt lakinsa, mutta se ei auttanut, sillä laki on laki. Veikot irtaantuivat poijes seminaarista, vaikka eivät saaneet kirjaa, eivätkä menneet luokalle ennen kuin saivat ylihallitukselta kuulla, josko ne poijes erotetut veikot pääsevät takaisin. Johtajatar täytyi lähteä viime viikolla Helsinkiin Ylihallitukselta pyytämään peruuttamaan lakinsa ja veikot saivat useampaa anomuskirjaa, että he menisi luokalle, nyt he viimeinkin menivät luokalle tällä viikolla. Kyllä heillä jo olikin pitkä lupa toista viikkoa.
Kun kirjoitatte minulle, niin pankaa nimeni täydellisesti, sillä täällä on Amanda Laurila myös ja vie aina minun kirjeeni.
Hyvästi
Augusta
- JYVÄSKYLÄSTÄ 10 helmikuuta 1883
Armoa ja rauhaa meidän Herraltamme Jeesukselta Kristukselta!
Voi miten hauskaa kun sain kaksi kirjettä, niin lähetän teille hyvin paljon kiitoksia.
Minulla on parhaillaan kovaa yskää ja päätäni pakottaa kovasti, joten olen vähän huonolla tuulella kertomaan teille asioita Jyväskylästä. Mutta kumminkin tahdon lähettää tämän huonon kyhäykseni.
Meillä on nykyään kovasti ikävä, paljon on meidän väki sairaana ja se vielä on kovin, kun yksi meidän opettajista neiti Lilijus on juuri kuolemaan lähdössä. Vaikka ei sentähden, että hänellä on kuolema kuolemaksi, vaan päinvastoin, sillä hän on omistanut itsellensä Jeesuksen Vapahtajaksi, joka ei suinkaan meitä kuolemaan vie. Mutta se vaan, että siinä muistamme kaikkein parhaimman opettajan seminaarissa. Se ei siinä suinkaan tule kysymykseen, jos muistamme hänet. Herra tekee sen kun Hän kaikkiviisaudessan hyväksi näkee.
Olkaa hyvä ja lausukaa Herra Andströmille hyvin paljon kiitoksia sen tervetulleen kirjeen edestä, jonka sain sekä terveisiä hänelle ja koko hänen perheelleen.
Torstaina olemme Johtajan syntymäpäivillä ja hän ehdotteli, jos tahtoisimme ruveta ottamaan tunteja kaunokirjoituksessa erään Filosofian Tohtori Herra Anderssonin edessä. Siihen otan minä myös osaa ja moni muu. Minä ajattelin, että minun käsialani sietäisi paranemista. Ja kyllä sitä toisella luokalla ehtii vähän ottamaan sivutuntejakin j.n.e.p.
Hyvin mielelläni tahtoisin olla ottamassa osaa teidän juhlaanne maaliskuussa, mutta se on niin mahdotonta kuin suinkin olla voi.
Onnea ja menestystä kaikin puolin toivon teille.
Pyydän nöyrimmästi, että poltatte heti tämän kirjeen, se on kovasti sotattu ja ruotsalaisuus pistää esiin.
Terveisiä ja kiitoksia Olgalle (Achren) ja (-) ja sisarelleni (Erikka) ja veljilleni ( Juho ja Emil)
